[Päivitetty 8.3.2024]

Mitkään luvut eivät kerro inhimillisen kärsimyksen määrää, mutta avaavat kuvaa Venäjän aloittaman sodan laajuudesta. Alla muutamia poimintoja.

Ukrainasta on paennut 6,3 miljoonaa ihmistä (Suomen väkiluku on noin 5,5 miljoonaa ihmistä). Heistä valtaosa – liki 6 miljoonaa – on nyt pakolaisina ympäri Eurooppaa. Suomeen asti matkanneita on heistä reilut 55’000. UNICEFin mukaan yli puolet Ukrainan 7,5 miljoonasta lapsesta on joutunut jättämään kotinsa. Heistä noin kaksi miljoonaa on paennut toiseen maahan ja noin kaksi ja puoli miljoonaa asuu maan sisäisinä pakolaisina. [Lähde: Al Jazeera English] Ukrainan presidentin neuvonantajan, lasten oikeuksista ja kuntoutuksesta vastaavan komissaari Daria Herasymchukin mukaan vähintään 19’500 ukrainalaista lasta on kaapattu Venäjälle. Heistä osa on sijoitettu laitoksiin, osa sijaisperheisiin ja osa on annettu adoptoitavaksi. Kansainvälisen rikostuomioistuimen mukaan tämä on sotarikos.

Siviiliuhrit (ajalla 24.2.2022 – 30.7.2023)

Ukraina

• Vahvistettuja tapauksia: 9’369 kuollutta ja 16’646 haavoittunutta. [Lähde: Statista] Todellinen luku on huomattavasti suurempi.

Venäjä

• Vahvistettuja tapauksia: 58 kuollutta ja 229 haavoittunutta. [Lähde: Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun toimisto (OHCHR)]

Sotilasuhrit (erilaisia arvioita)

Ukraina

• 15’500 – 17’500 kuollutta, 107’000 – 115’500 haavoittunutta. [Lähde: Pentagon 02/2023]

Venäjä

• 5937 kuollutta ja 3825 haavoittunutta. (lukua ei ole päivitetty syyskuun 2022 jälkeen) [Lähde: Venäjän puolustusministeriö, The Moscow Times]
• 25’000 kuollutta (vähimmäisluku) [Lähde: BBC 15.6.2023]
• 40’000 – 60’000 kuollutta [Lähde: Ison-Britannian tiedustelupalvelu 02/2023]
• 100’000 kuollutta ja haavoittunutta yhteensä [Lähde: Yhdysvaltain kansallinen turvallisuusneuvosto 05/2023]
• 231’700 kuollutta ja haavoittunutta yhteensä [Lähde: Ukrainan puolustusministeriö, 5.7.2023] Arvio pelkkien kuolleiden määrästä on yhteneväinen Ison-Britannian tiedustelupalvelun kanssa (ks. yllä).

Arvio tuhoutuneesta, vaurioituneesta (tai Venäläisten anastamasta) omaisuudesta:

Liikenneinfrastruktuuri (arvo 31,6 mrd. EUR)

Asuinrakennuskanta yht. 129 000 (arvo 48,0 mrd. EUR)

• omakotitaloja: 114 700 (arvo 5,4 mrd. EUR)
• kerrostaloja: 15 100 (arvo 42,3 mrd. EUR)

Koululaitos yht. 2217 (arvo 3,8 mrd. EUR)

• 764 päiväkotia (arvo 0,7 mrd. EUR)
• 1453 oppilaitosta (arvo 3,1 mrd, EUR)

Terveydenhuolto yht. 903 (arvo 1,6 mrd. EUR)

[Lähde: Kyiv School of Econimics, päivitetty 2.8.2022]

Kulttuurikohteet

• 260 kulttuurikohdetta tuhottu joko osittain tai täysin, sisältäen 112 uskonnollista kohdetta, 94 historiallista rakennusta, 19 monumenttia, 22 museota ja 12 kirjastoa.[Lähde: UNESCO]
• 763 kulttuurikohdetta tuhottu joko osittain tai täysin, sisältäen 255 arkkitehtonista maamerkkiä, 185 historiallista kohdetta, 19 monumenttia sekä 18 arkeologisesti merkittävää kohdetta. [Lähde: Ukrainan kulttuuriministeriö / The Kyiv Independent]

Putinin ”saavutukset”

Vladimir Putinin tähänastiset, merkittävimmät ”saavutukset” Venäjälle, sisältävät muun muassa:

• Ukrainassa on vahvistettu kuolleen yli 20’000 venäläistä. Kuolleiden kokonaismäärän arvioidaan kuitenkin olevan yli 41’000. [Lähde: The Moscow Times] Arvio venäläisten kokonaistappioista (kuolleet, haavoittuneet ja kadonneet) oli huhtikuussa 2023 noin 184’000 sotilasta, kasvaen noin 500 sotilaalla päivässä. [Lähde: The Business Insider]
• Yli 10’000 Ukrainassa menetettyä venäläistä, panssaroitua ajoneuvoa. Näistä tuhottuja on yli 6500 ja ukrainalaisille menetettyjä yli 2800 ajoneuvoa. [Lähde: ORYX]
• NATOn ja Venäjän välisen rajan tuplaaminen reilusta 1200 kilometristä noin 2550 kilometriin, Suomen liityttyä puolustusliiton 31. jäseneksi. [Lähde: The Business Insider]
• Itämerestä tuli ”NATOn sisämeri”, Ruotsin liittyessä puolustusliittoon, sen 32. jäsenmaana 7.3.2024.
• Historian suurimmat taloudelliset sanktiot. Niiden kohteena on yli 1600 yksityishenkilöä ja yhteisöä, muun muassa 29 pankkia. [Lähde: Freedom] Lisäksi pelkästään G7 maissa on yli 300 miljardin Yhdysvaltain dollarin verran Venäjän jäädytettyjä varoja. [Lähde: The Counsil of EU] Näiden varojen käytöstä Ukrainan jälleenrakentamiseen, käydään keskusteluja.
• Venäjän Federaatio on erotettu muun muassa Yhdistyneiden kansakuntien (YK) ihmisoikeusneuvostosta, Euroopan neuvostosta sekä Euroopan keskuspankin (EKP) rahoitusjärjestelmästä. Urheilun saralla, venäläiset urheilijat ja joukkueet on suljettu pois Kansainvälisen olympiakomitean (KOK) sekä FIFA:n ja UEFA:n kilpailuista.
• Yli tuhannen kansainvälisen yrityksen poistuminen Venäjän markkinoilta. Näiden yritysten yhteen lasketut tulot vastasivat noin 35% Venäjän BKT:sta ja noin 12%:sta maan työvoimasta. [Lähteet: Fortune & Yale University]
• Noin yhdeksällä kymmenestä aikuisesta länsimaissa on nykyään kielteinen näkemys Venäjästä. Yhtä suuri määrä ei luota siihen, että Putin toimisi oikein maailmanpoliittisissa asioissa. [Lähde: Pew Research Center]
• Venäjän hallinnon arvion mukaan ainakin 100’000 IT-alan työntekijää (10% maan teknologiatyövoimasta) on poistunut Venäjältä, täysimittaisen sodan alettua. [Lähde: The Moscow Times]
• Kansainvälinen rikostuomioistuin antoi 17.3.2023 pidätysmääräyksen Venäjän presidentistä Vladimir Putinista sekä Venäjän lapsiasiavaltuutetusta Maria Lvova-Belovasta. Vaikka Venäjä ei ole allekirjoittanut ICC:n toimivallan takaavaa Rooman perussääntöä (The Rome Statute), voidaan Putin ja Lvova-Belova pidättää nyt ainakin 123 maassa. [Lähde: United States Institute of Peace]
• Noin 138’000 internet-sivustoa on estetty Venäjällä, sodan seurauksena. [Lähde: Kommersant]
• Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen (PACE) oikeudellisten ja ihmisoikeusasioiden valiokunta toteaa Venäjän olevan de facto diktatuuri. [Lähde: PACE]
• Kremlin propagandan kiertävien VPN-yhteyksien määrä Venäjällä on lisääntynyt yli 3 000 prosentilla sodan alusta. [Lähde: Helsingin Sanomat]
• Latvia muuttaa sotilasopetuksen pakolliseksi lukioissa ja palauttaa asevelvollisuuden viimeisenä pienenä Itämeren alueen maana. [Lähde: Helsingin Sanomat]
• Venäjän aseteollisuuden alasajo – Sen lisäksi, että Venäjän aseteollisuudelta ei Ukrainan sodan vuoksi liikene tuotteita myyntiin – kenties vuosikausiin, on Venäjän sotakoneen mene(s)tykset Ukrainassa varmuudella pistetty merkille myös maissa, jonne Venäjä on kalustoaan aiemmin myynyt tai haluaisi niin tulevaisuudessa tehdä.
• Useat entiset itäblokin valtiot ovat yli kaksinkertaistaneet sotilasmenonsa vuoden 2014 jälkeen, jolloin Venäjä valtasi Krimin. [Lähde: Stockholm International Peace Research Institute]
• Euroopan ja erityisesti sen Venäjän vastaisella rajalla olevien maiden puolustusbudetit ovat nousseet ennätyskorkealle. [Lähde: Stockholm International Peace Research Institute & Deutsche Welle]
• Ukrainan sotilasmenot nousivat 44,0 miljardiin dollariin vuonna 2022. Nousua edellisvuodesta oli 640 prosenttia. [Lähde: Stockholm International Peace Research Institute]
• Naton kokouksessa hyväksytyssä, uudessa strategiassa Venäjä nimettiin liittokunnan merkittävimmäksi uhaksi, terrorismin ohella. Vielä edellisessä strategiassa Venäjä nähtiin Naton kumppanina. [Lähde: Helsingin Sanomat]
• Tällä hetkellä Naton kahdeksaan taisteluosastoon sijoitettujen joukkojen koko on yhteensä noin 10 000, kun se vielä vuonna 2021 oli noin 5 000. [Lähde: Helsingin Sanomat]
• Naton nopean valmiuden joukkojen määrää kasvatetaan 300 000:een, aiemman noin 40 000 sijaan. [Lähde: Helsingin Sanomat]
• Saksan hallitus julkisti ensimmäistä kertaa kansallisen turvallisuuden strategiansa. Siinä Saksa nimeää Venäjän euroatlanttisen alueen suurimmaksi turvallisuusuhaksi. [Lähde: Helsingin Sanomat]
• Saksassa järjestettiin Naton historian suurin ilmaharjoitus (Air Defender 2023) Euroopassa. [Lähde: Helsingin Sanomat]

Paluu pääsivulle.